Mielipide Iltalehti: Eläkeaikeista vaietaan - ja sillä on seurauksensa
Mielipidekirjoitus viikonlopun (10.-11.10.2026) Iltalehdessä.
Yli 40 000 suomalaista jää joka vuosi vanhuuseläkkeelle. Heistä liian moni jää eläkkeelle ilman, että aiheesta on keskusteltu työpaikalla ennakkoon. Puhumme työurien pidentämisestä, mutta työuran viimeiset vuodet jäävät usein ilman suunnittelua ja johtamista.
Monet 60 vuotta täyttäneistä ovat avoimia työnteon jatkamiselle yli eläkeiän, ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työpaikan tuki lisää kiinnostusta jatkaa työuraa. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 25 prosenttia 60-vuotiaista on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilön kanssa.
Eläkkeestä puhumiseen liittyy työpaikoilla turhaa varovaisuutta. Esihenkilö saattaa vältellä eläkeaikeista kysymistä, koska pelkää työntekijän kokevan kysymyksen loukkaavana. Toisaalta työntekijä ei itse mieti asiaa tai ei uskalla ottaa puheeksi, ennen kuin päätös on tehty. Niinpä tieto eläkeajankohdasta tulee esihenkilölle usein vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmiin on enää vaikea vaikuttaa – yksinkertaisesti siksi, ettei asiasta ole aiemmin puhuttu.
Kaikille eläköitymissuunnitelmat eivät ole selkeitä ja valtaosalla on enemmän kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Siitäkin syystä työpaikoilla kannattaisi avata eläkekeskustelu ajoissa, jotta ajatuksilla on aikaa selkiytyä.
Vaikeneminen maksaa. Eläköitymistä voidaan lykätä ja työntekoa eläkkeellä edistää, kun suunnitelmista keskustellaan ajoissa ja työtä muokataan tarpeen mukaan.
Molemmat osapuolet maksavat hinnan. Organisaatio menettää hiljaista tietoa, siirtymä jää hallitsematta eikä ajoissa selvitetä, kuka voisi jatkaa esimerkiksi osa-aikaisena. Myös yksilöä odottaa eläkkeelle jäämiseen liittyvän kuherruskuukausien jälkeen usein tyhjiö: tulee ikävä työkavereita, arjen rytmiä ja mielekästä tekemistä. Työtä voisi siis olla halua jatkaa, ehkä aiempaa rauhallisemmassa tahdissa.
Mitä siis pitäisi tehdä? Eläkekeskustelusta pitäisi tehdä kehityskeskustelun tapainen osa johtamista. Eläkeajatukset kuuluvat kehityskeskusteluihin hyvissä ajoin ennen eläkeikää ja -päätöstä. Esihenkilöille on annettava valmiudet ja rohkeus ottaa aihe puheeksi. Siirtymä on suunniteltava hyvissä ajoin: miten osaaminen siirretään eteenpäin, voisiko työtä jatkaa osa-aikaisesti tai olisiko osittainen vanhuuseläke sopiva vaihtoehto. Ja yksilöä on tuettava myös henkisesti: mitä teen, kun työ ei enää rytmitä päiviäni?
Työuran alku suunnitellaan huolella: rekrytointi, perehdytys, kehityskeskustelut. Työuran viimeiset vuodet ansaitsevat yhtä paljon huomiota kuin ensimmäisetkin. Eläkkeelle jääminen on yksi elämän suurimmista muutoksista. Sen pitäisi olla hallittu tapahtuma, ei vaiettu.
Antti Harjuoja
Johtaja, Saranen Consulting